Työturvallisuus on jokaisen työpaikalla olevan vastuulla. Suurimman vastuun siitä kantaa kuitenkin työnantaja, jonka tehtävä on vastata niin työolosuhteiden, laitteistojen kuin työntekijöidenkin turvallisuudesta, käytöstä ja käyttäytymisestä.

Työnantaja luo työpaikan työturvallisuuskulttuurin. Ilman työturvallisuudesta vastaavien henkilöiden ja elinten pätevää koulutusta se ei onnistu. Työturvallisuuden taso, turvallisuusajattelun syvyys ja turvallisuuskoulutus kulkevat käsi kädessä.

Pelkkä työturvallisuusohjeiden ja -sääntöjen esillä pitäminen ei riitä. Työturvallisuus ei ole pysyvä tila, vaan sen ylläpitämiseksi on tehtävä töitä päivittäin.  Parhaiten tämä onnistuu silloin, kun työturvallisuudesta vastaavan henkilöstön ja elinten tiedot ja taidot ovat ajan tasalla ja tieto jaetaan myös jokaiselle työyhteisön jäsenelle.

On jokaisen etu ennalta ehkäistä ja välttää tapaturmat ja ammattitaudit ja lisätä hyvinvointia ja jaksamista työpaikalla. Näin vahvistuu työntekijän sitoutuminen työhönsä. Hyvinvoinnista huolehtiminen lisää luottamusta ja luottamus puolestaan lisää yhteisöllisyyttä.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Työnantajan huolehtimisvelvollisuus

Työterveyslaki määrittelee työnantajan ja muiden työturvallisuuteen vaikuttavien henkilöiden ja työntekijöiden velvollisuudet. Työturvallisuuslain perusteella työnantajalla on laaja huolehtimisvelvollisuus.

Tämä velvollisuus edellyttää, että työnantaja on alansa asiantuntija ja näin ollen selvillä toimialan ja työpaikan tyypillisistä vaara- ja haittatekijöistä sekä niiden torjunnasta. Jos näin ei ole, on asiantuntemus hankittava ulkopuolisilta asiantuntijoilta.

Työnantajan huolehtimisvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät ainoastaan epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa.

Kaikki tarvitsevat koulutusta

Pienissä organisaatioissa on eittämättä eduksi, jos työnantaja on itse kouluttautunut työturvallisuusasioissa. Tällöin hänellä on vahva pohja niin käytännön tasolta kuin lainsäädännön asettamista velvollisuuksistakin. Näin hän myös osaa paremmin arvioida muun henkilöstön työturvallisuuskoulutuksen tarpeen.

Koulutusta tarvitsevat kaikki työsuojelun eri tasoista vastaavat. Koulutusta suunniteltaessa on pidettävä mielessä koko työturvallisuudesta vastaava henkilöketju.

Koulutusta tarvitsevat

• esimiehet ja johto
• turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö
• työsuojeluvaltuutetut
• työterveyden ja työhyvinvoinnin kehittäjät
• työsuojelutoimikunnan jäsenet
• perehdyttäjät ja työnopastajat

Työnantaja ja työntekijä yhdessä

Laissa määritelty työsuojelun yhteistoiminta tarkoittaa työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijät pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien asioiden käsittelyyn.

Työnantajaa tässä yhteistyössä edustaa työsuojelupäällikkö. Hän voi olla joko työnantaja itse tai tehtävään nimitetty esimies. Työntekijät puolestaan valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetut.

Työsuojeluvaltuutettu on valittava, jos työpaikalla on vähintään 10 työntekijää. Jos työpaikalla on vähintään 20 työntekijää, työpaikalle tulee valita työnantajan ja työntekijöiden edustajista työsuojelutoimikunta, jonka tehtävänä on työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen.

Työnantajan velvollisuus on käynnistää yhteistoiminta ja huolehtia sen järjestämisestä, menettelytavoista ja toimintaedellytyksistä. Näihin edellytyksiin kuuluu muun muassa se, että tehtäviin valitut henkilöt saavat koulutuksen ja perehdytyksen tehtäviinsä.  

Turvallisuus on osaamista

Työturvallisuuslaki määrittelee raamit kuinka työsuojelu toteutetaan työpaikoilla, mutta vasta käytännön ratkaisut tekevät laista toimivan. Näitä ratkaisuja voidaan tehdä lattiatasolla. Järkevien ja juuri omalle työpaikalle tehtävien sovellusten tekeminen onnistuu parhaiten yhteistyössä, kun asioista vastaavat ovat saaneet tehtäviinsä asianmukaisen koulutuksen ja perehdytyksen.

Eri työsuojeluorganisaatioiden ja yksityisten yritysten koulutusohjelmia on räätälöity niin päällikkötasolle kuin työntekijöidenkin edustajille. Saman organisaation koulutus eri tasoilla takaa parhaiten sen, että kaikki osapuolet puhuvat samaa kieltä ja ymmärtävät toisiaan.

Työsuojelun perus- ja jatkokoulutuksiin ja vuotuisiin työturvallisuustapahtumiin osallistuminen antaa asioista vastaaville jatkuvasti kehittyvää uutta tietoa ja luo myös vahvoja yhteistyöverkostoja. Samankaltaisten yritysten tietojen vertailu ja vaihto on usein erittäin hyödyllistä.

Vertaistieto on usein ratkaisevan tärkeää työturvallisuusasioiden suunnittelun ja ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Perehdyttämisellä on keskeinen rooli turvallisuuden lisäämisessä ja turvallisuusajatteluun motivoinnissa.

Perehdyttäminen on osa koulutusta

Kuten perehdytettävän työntekijän on tunnettava työnsä, niin on myös työturvallisuudesta, -terveydestä ja työsuojelusta vastaavan tunnettava koko työyhteisönsä, sen toiminnot ja menettelytavat. 

Aivan kuten työntekijä on perehdytettävä uuteen tehtäväänsä, samoin on tehtävä uusille työturvallisuudesta vastaaville luottamushenkilöille. Heille on avattava koko organisaatio. Heidän on tiedettävä, millaisia turvallisuusratkaisuja organisaatiossa on tehty, millainen on työturvallisuustilanne ja mihin siinä pyritään. Työsuojeluhenkilöstön on yleisen tason työturvallisuusasioita käsittelevien tietojen lisäksi saatava työpaikkakohtaista koulutusta.

Jokaisen työturvallisuuden erityistehtävässä toimivan on tiedettävä myös oman työpisteensä ulkopuolisista työturvallisuustekijöistä kuten kemikaalien ja suojavälineiden käytöstä sekä laitteiden ja koneiden kanssa työskentelevien erityisvaatimuksista.

Tarkastus paljastaa puutteet

Työpaikopille tehdään vuosittain kymmeniä tuhansia työsuojelutarkastuksia. Viimeistään nämä paljastavat tehdyt laiminlyönnit tai puutteet. Työsuojelutarkastajien mukaan puutteita löytyy runsaasti. Ne paljastavat sen, ettei työsuojeluhenkilöstön koulutus ole aina ollut ajan tasalla.

Esimerkiksi yksipäiväinen työsuojelupäällikön peruskurssi voi olla hyvä alkulämmittely tehtävään, mutta useampipäiväiset kurssit perehdyttävät aloittelevan työsuojelupäällikön tehtävään syvällisemmin.

Tavoitteet, perustiedot tehtävistä ja vastuista, työsuojelun toimintaohjelman sisältö, työturvallisuuslain vaatimukset, menettely työtapaturman sattuessa ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa selviävät koulutettaville päivässä, mutta pidempi perehtyminen on tarpeen.

Työsuojelupäällikön on työnantajan edustajana hallittava myös yrityksessä tehdyt riskien ja vaarojen kartoitukset ja arvioinnit ja esimerkiksi kemikaaliluettelon sisältö.

Kurssitarjontaa löytyy työsuojeluasioihin erikoistuneiden yksityisten yritysten järjestämänä, mutta myös esimerkiksi Työterveyslaitoksen, Työsuojelupäälliköt ry:n, Kunnalliset työsuojelupäälliköt ry:n ja Työturvallisuuskeskuksen sekä monien ammattiliittojen koulutuskalentereista. 

Sanaston selvennystä

Työturvallisuudesta puhuttaessa eteen tulee monia sanoja, joiden täsmällistä merkitystä on vaikea ymmärtää. Mitä sanoilla tarkoitetaan? Työsuojeluhallinnon verkkosivulla (www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/turvallisuusjohtaminen) avataan keskeistä sanastoa näin:

• Turvallisuuskulttuuri Heijastaa organisaation työsuojeluasioihin liittyviä perusarvoja, normeja, olettamuksia ja odotuksia. Näkyy yrityksen toimintaperiaatteina.
• Turvallisuuden hallinta Kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista toimintaa turvallisuuden edistämiseksi. Se pitää sisällään kaikki ne menettelytavat ja toiminnat, joilla hyvään kokonaisturvallisuuteen päästään. Toiminta perustuu kiinteään yhteistyöhön koko henkilöstön kanssa.
• Johtamisjärjestelmä Henkilöstön, resurssien, toimintapolitiikkojen ja menettelyjen kaikentasoinen yhdistelmä. Sen osien välillä on organisoitua vuorovaikutusta annetun tehtävän toteuttamiseksi tai määritellyn tuloksen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi.
• Riskien arviointi Laaja-alaista ja järjestelmällistä työn vaarojen ja terveyshaittojen tunnistamista ja niiden merkityksen arvioimista työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle.
• Riskienhallinta Järjestelmällistä työtä toiminnan jatkuvuuden ja henkilöstön turvallisuuden varmistamiseksi. Riskienhallinta tarkoittaa kaikkea organisaatiossa tehtävää toimintaa, jolla pienennetään tai poistetaan riskejä, ja se on turvallisuusjohtamisen keskeinen työväline.

---

Yhteistyökumppanimme ja työturvallisuuskouluttajamme

TTH Turvatapa Tapani Hartikainen ky

Kouluttajan esittely

Tapani Hartikainen

• koulutus
  • insinööri
  • esimiestyön tutkinto
  • teollisuuspalopäällikön kurssi
  • VAK-turvallisuusneuvonantajan pätevyys
  • rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorin kurssi
• pitkä työura monissa tehtävissä Kemira Grow How Oyj / Yara Suomi Oy:n Siilinjärven kaivoksella ja tehtaalla
  • työnsuunnittelijana
  • tuotannon vuorotyönjohtajana
  • koulutusteknikkona
  • tehdaspalokunnan palopäällikkönä 
  • kokopäiväisenä työsuojelupäällikkönä
  • tehdassuojelupäällikkönä
  • ja lopulta turvallisuuspäällikkönä ja johtoryhmän jäsenenä (vastuulla myös alueturvallisuuden vastuut ja viranomaisyhteistyö)
• työuran jälkeen turvallisuustyö on jatkunut yrittäjänä, kouluttajana ja turvallisuuskonsulttina
• palveluihin kuuluvat mm. seuraavat osa-alueet:
  • turvallisuusjohtamisen asiantuntijuus
  • organisaation turvallisuusvalmennus
  • turvallisuussuunnitelmien tekeminen ja kouluttaminen
  • yritysten lakisääteisten turvallisuusasiakirjojen laatiminen ja henkilökunnan perehdyttäminen niihin
  • riskitarkastelut ja hallintakeinojen määrittäminen 
  • erilaiset turvallisuuteen liittyvät koulutukset kuten esim. työturvallisuuskorttikoulutus
  • VAK-turvallisuusneuvonantajan palvelut
  • turvallisuuskoordinaattorin tehtäviin kuuluvat palvelut

Työturvallisuuskonsultin terveiset

Työnantajan vastuulla on tunnistaa työstä ja työpaikasta työntekijöille aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Siksi työnantajat joutuvat tekemään omaan toimintaansa liittyviä lakisääteisiä turvallisuusselvityksiä ja -suunnitelmia. Niiden tarkoitus on myös ohjata organisaatiossa työskentelevän henkilökunnan toimintaa, joten se edellyttää henkilökunnan perehdyttämistä ja kouluttamista. Työsuojeluviranomaisten tehtävänä on valvoa, että nämä käytännöt ovat toiminnassa.

Näiden dokumenttien mukaisesta käytännöstä muodostuu organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmä, joka on yksi osa koko toiminnan laatua. Se ei ole mikään erillinen palikka, vaan saumaton osa jokapäiväistä toimintaa. Turvallisuusjohtamisen, kuten koko laatuajattelunkin, keskeisenä ajatuksena on, että työpaikka parantaa toimintaa ja turvallisuutta jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti. Turvallisuus- ja terveysnäkökulma otetaan huomioon niin töiden suunnittelussa, tekemisessä kuin seurannassakin.

Työpaikan turvallisuuskulttuuri ilmentää johdon näkemyksiä turvallisuustyön merkityksestä. Johdon sitoutuminen näkyy työpaikalla esimerkiksi johdon kierroksina sekä turvallisuusasioiden huomioimisena kokouksissa aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Kuitenkin vasta henkilöstön sitoutuminen varmistaa sen, että työpaikan turvallisuusajattelu jalkautuu käytännön työhön. Turvallisuustyön pitääkin olla osa jokaisen esimiehen ja työntekijän työnkuvaa. Hyvä nykytilanteen kartoitus antaa perustan turvallisuustyölle. Keskeinen työkalu on riskien arviointi. Sen avulla työnantaja arvioi työn ja työolojen kehittämistarpeet ja työympäristötekijöiden vaikutukset. Turvallisuusjohtaminen vaatii myös toimivan palautejärjestelmän, jonka avulla työpaikka pystyy järjestelmällisesti varmistamaan omien käytäntöjensä jatkuvan parantamisen.

Tarvittavia asiakirjoja ei tehdä vain sen takia, kun laki ja viranomaiset sitä edellyttävät. Niiden täytyy kuvata organisaation elävää elämää ja siten vastata työyhteisön tilaa ja tukea sen kehitystä. Vain näin siitä on sen omalle toiminnalle etua. Viime vuosina tilaajat ovat alkaneet kiinnittää entistä enemmän huomiota toimittajan turvallisuuskulttuuriin ja turvallisuustilanteeseen toimittajia valitessaan. Tilaajalla, jolla on toimiva ja dokumentoitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä, ei ole varaa ottaa alueelleen sellaisia yrityksiä töihin, joilla ei ole vastaavia järjestelmiä itsellään käytössä. Hyvin laaditut ja toimintaa vastaavat ja kehittävät asiakirjat ovat entistä enemmän tulevaisuudessa yrityksen kilpailuvaltti. Tällä on merkittävä vaikutus myös yritysten jatkuvuudelle ja menestykselle.

Usein johtajalla tai yrittäjällä itsellään ei ole riittävästi aikaa ja asiantuntemusta paneutua tämän kaiken toteuttamiseen. Apua tarjoavat tarvittaessa alan konsulttiyritykset. Konsulttiyritystä valitessa on syytä kiinnittää huomiota konsultoinnin laatuun. Onko tarjoajalla tarvittava tietotaito ja etenkin käytännön kokemus kentältä ja myös viranomaisyhteistyöstä? Kerralla asiantuntemuksella kuntoon laaditut asiakirjat ovat helppo sen jälkeen vuosittain ja aina tarvittaessa päivittää vastaamaan organisaation senhetkistä tilannetta ja määrittää seuraavat kehityskohteet. Yrityksen tilaa kuvaavat dokumentit helpottavat uusien liikesuhteiden luomista, koska niiden avulla pystytään helposti ja nopeasti antamaan todenmukainen informaatio yrityksestä ja sen tavoista toimia. Tämä on selvä kilpailuetu.

Esimerkkitapaus:

Tilaaja pyysi tarjouspyynnöt usealta toimittajalta teräsrakenteiden asennuksesta. Myös n. 20 henkilöä työllistävä konepajayritys teki tarjouksen tilaajalle. Tilaaja edellytti toimittajilta tilaajavastuun edellyttämien selvityksien lisäksi myös lakien vaatimia turvallisuusasiakirjoja ja turvallisuustilastoja.

Nämä asiakirjat ja tilastot kuvaavat hyvin yrityksen turvallisuuskulttuurin tilaa. Onko se kestävällä pohjalla? Tukeeko ja kehittääkö se näkyvästi yrityksen turvallisuutta päivittäisessä toiminnassa? Tällä yrittäjällä ei ollut esittää dokumentoituna toimivia turvallisuusjohtamisen välineitä, joten johtopäätökseksi väkisinkin tuli se, että yrityksessä ei ole toimivaa ja johdonmukaista turvallisuuskulttuuria. Tilaaja ei ottanut heidän tarjoustaan huomioon.

---

Linkkejä

www.tyosuojelupaallikko.com

www.tyosuojeluvaltuutettu.com

www.riskienarviointi.com

www.kemikaaliluettelo.fi

www.tyosuojeluntoimintaohjelma.fi

www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/tyosuojelun-yhteistoiminta/tyosuojeluhenkilosto/tyosuojeluvaltuutettu